Opinkierroksella iloittiin porukalla Jokilaakson terveys Oy:n onnistumisista viime viikolla. Ensimmäistä kertaa mukana ollut konepajayrittäjä halusi kuulla erityisesti, miten itseohjautuvuutta johdetaan. Ei mikään pieni kysymys, mutta vastaus voi olla pieniä tekoja. Tilitoimistoyrittäjä sen sijaan kertoi oivaltaneensa, että johtamisen ongelmat ovat yhteisiä toimialasta riippumatta. Huikeaa olla asian ytimessä.
Välillä menee hyvin, välillä huonosti. Ja pimeintä on aina ennen aamun koittoa. Eikä se tule verkostotyössä itsestään. Lukuiset keskustelut ovat johtaneet siihen, että alan taas nähdä nenääni pidemmälle. Konkretiasta kirjoitan, kun se saa muodon. Juuri nyt kannattaa nauttia hyvästä fiiliksestä.
Ensi viikon Hr:n tulevaisuuspäivää odotellessa rakkaudella
Elina
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
torstai 14. maaliskuuta 2013
Polanskiksi, ei kuitenkaan hänen paikalleen
Musiikkituotantoja, journalismia, psykologiaa ja yritysten kehittämistyötä olen tehnyt tähän saakka. Tänään minusta tuli elokuvaohjaaja.
Seuraavaksi minusta tulee taiteilija, sanoin ääneen miehelleni nähtyääni Jorma Kääriäisestä kertovan dokumentin. Taiteilijan tehtävänä on vapauttaa sisällään ja toistensa välilllä syntyvä kehittyvä energia ja jakaa sitä muille. Taiteilija on toisaalta energian ehtymätön lähde, toisaalta heijastepinta, kaikupohja ympäristölle. Kuinka vapauttavaa olisikaan antaa tapojen, arjen, odotusten ja tavoitteiden kahleiden räjähtää pois puristamasta omia käsiä ja energiaa. Tiedänhän minä sen, että itsestä se on kiinni, mutta ei aivan yksinkertaista kuitenkaan. Kääriäisen tarina kosketti ja jätti minuun pienen jäljen: "minäkin haluan kokea tuon!" Mieheni jatkoi matkaansa arvatenkin huokaisten.
Parempi johtaa hyvin -filmifestivaaliajatus syntyi eilen. Joskus vaan on hyvien ideoiden päivä ja oikeat ihmiset oikeassa paikassa. Jäin murehtimaan, miten hyvänen aika saan tämän rakennettua.
Tänä aamuna peilistä katsoi nainen uusien, kai 80-lukuhenkisten, silmälasiensa takaa. Kuin joku olisi sanonut minulle: taiteilija, elokuvaohjaaja. Niinpä niin. Taas yksi hullu idea syntyy ja nyt olen varma, että se pitää toteutaa. Kuka tietää miten, mutta ei sillä ole väliä juuri nyt. Herätin miehenkikin kuulemaan kokemuksestani. Miesparka.
J. Karjalainen kertoi eilen Mennyt mies -kappaleessa esiintyvästä Markusta, joka on eräänlainen Karjalaisen menneestä elämästä koostuva sivupersoona. Miten universumi puhuu sinulle tänään?
Kuuntele aluksi vaikak tämä: http://www.youtube.com/watch?v=6ym2F3rbKmM
Rakkaudella Elina
Seuraavaksi minusta tulee taiteilija, sanoin ääneen miehelleni nähtyääni Jorma Kääriäisestä kertovan dokumentin. Taiteilijan tehtävänä on vapauttaa sisällään ja toistensa välilllä syntyvä kehittyvä energia ja jakaa sitä muille. Taiteilija on toisaalta energian ehtymätön lähde, toisaalta heijastepinta, kaikupohja ympäristölle. Kuinka vapauttavaa olisikaan antaa tapojen, arjen, odotusten ja tavoitteiden kahleiden räjähtää pois puristamasta omia käsiä ja energiaa. Tiedänhän minä sen, että itsestä se on kiinni, mutta ei aivan yksinkertaista kuitenkaan. Kääriäisen tarina kosketti ja jätti minuun pienen jäljen: "minäkin haluan kokea tuon!" Mieheni jatkoi matkaansa arvatenkin huokaisten.
Parempi johtaa hyvin -filmifestivaaliajatus syntyi eilen. Joskus vaan on hyvien ideoiden päivä ja oikeat ihmiset oikeassa paikassa. Jäin murehtimaan, miten hyvänen aika saan tämän rakennettua.
Tänä aamuna peilistä katsoi nainen uusien, kai 80-lukuhenkisten, silmälasiensa takaa. Kuin joku olisi sanonut minulle: taiteilija, elokuvaohjaaja. Niinpä niin. Taas yksi hullu idea syntyy ja nyt olen varma, että se pitää toteutaa. Kuka tietää miten, mutta ei sillä ole väliä juuri nyt. Herätin miehenkikin kuulemaan kokemuksestani. Miesparka.
J. Karjalainen kertoi eilen Mennyt mies -kappaleessa esiintyvästä Markusta, joka on eräänlainen Karjalaisen menneestä elämästä koostuva sivupersoona. Miten universumi puhuu sinulle tänään?
Kuuntele aluksi vaikak tämä: http://www.youtube.com/watch?v=6ym2F3rbKmM
Rakkaudella Elina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)